Iso kiitos kaikille kommentoijille tukemisesta. Ystävät ei oikein ymmärrä laihduttamisen päälle tai sitten sen täytyis tapahtua ainakin vaivattomasti, melkein ihan itsestään. Vaikeista hetkistä on silloin vaikea purkaa ja sitä varten kai tämän blogin alunperin aloitinkin. Ja nyt taas tuntuu, etten ole yksin asiani kanssa. Kiitos tuesta kaikille ja kannustus on tarpeen, että saan pidettyä tavoitteeni ja en lipsu niistä.

Taitaa laihdutusväsymys heijastella, että lähestyn omaa ensimmäistä isoa tavoitetta, eli kesän alkuun mennessä piti kiloja olla 60kg. Tavoite ei olekaan niin helppo kuin alunperin tammikuussa kuvittelin. Vietin välissä kuukauden jumijakson, joka on kummasti kiristänyt aikatauluani. Viime viikolla oli iso pudotus, joten jos pysyn tällä viikolla edes samoissa lukemissa olen vielä aikataulussa. Ison pudotuksen jälkeen seuraavalla viikolla on minulla vaikeuksia saada aikaan pudotusta ja se tietysti turhauttaa. Yhtään ei ole vara lipsua, jotta saavutan tavoitteeni. Pelkään, että jos en saavuta tavoitettani, niin miten saavutan tulevat tavoitteeni. Tämä on iso henkinen tavoite minulle.

Perjantaina lähden Tukholmaan pitkäksi viikonlopuksi ja maanantaina suoraan lentokentältä vapunviettoon junalla. Siinä tulee taas muuta ajateltavaa, mikä tekee ihan hyvää. Alku projektista poiketen, en ole viime aikoina tuollaisilla erikoisreissuilla ollut niin tarkka syömisistä, mutta nyt näin lähellä tavoitetta täytyy siinä erityisesti tsempata.