Paino oli siis aamulla 64,5kg eli -0,3kg viime viikosta eli jumituksessa jatketaan nyt kolmatta viikkoa. Kyllä tällä viikolla on ollu huumori vähän kaukana tästä touhusta, kun paino ei vaan laske. Silti mulla on niin vahvana, että en tee mitään väärin, koska samalla tyylillä paino putosi aluksi, ennen liikunnan aloittamista. Ja kai se on hyvä mittari, että voisin ajatella eläväni samoin vielä kahden vuoden kuluttuakin, joten millään nälkäkuurilla ei kituutella. Ja teoriaa jumituksesta vahvistaa sekin, että painoni ei nouse, jos söisin liikaa niin kyllä se kolmessa viikossa olisi lähtenyt jo nousuun. Mutta kyllä tää jumitus on hävittänyt (toivottavasti vain väliaikaisesti) rentouden tästä touhusta. Alku sujui niin helposti ja ei tarttenu paljon mietiskellä. Nyt sitä orjallisesti syö ja käy joka lenkin, ettei jumitus vaan johdu siitä, että tää lenkki jäis välistä.
No tänään vaihdan paikkakuntaa kolmeksi viikoksi ja tulee paljon muuta ajateltavaa. Painonpudotus jatkuu siinä sivussa. Tällä viikolla aloitan myös kuntosalilla käynnin, joten monipuolistuu liikunta. En tiedä miten säännöllisesti pääsen puntarille, mutta viimeistään paino nähdään kunnolla kolmen viikon päästä. Joten nyt ei voi murehtia laskusta, jatketaan vaan junan tavoin eteenpäin.